keskiviikko 13. marraskuuta 2013

Hei taas blogimaailma

Kuva ei liity postaukseen, ostin itselleni lokakuussa kauniin sateenkaariruusun.

Blogi oli tuossa hieman tauolla, ei mitenkään suunnitellusti, niin vain kävi.
Ensimmäinen syy taukoon on ollut tekniset ongelmat; Jukka oli muuttanut netin salausta, ja koska meillä modeemi veteli viimeisiään, ei kone löytänyt yhteyttä ollenkaan. Nyt salaus on palautettu ja uusi modeemi hommattu. Blogger tosin temppuilee vielä koneella, joudun muutaman mutkan kautta menemään, etä pääsen kirjoittamaan, lukemaan kommentteja tai katsomaan tilastoja. Tähän kun vielä keksisi syyn, koska myöskään kaikki "ominaisuudet" eivät toimi kirjoittaessa.

Toinen syy on se, että kävin syyskuun alussa ihotautipolilla. Mulla oli jo Sofian odotuksen aikana pientä ihottumaa käsissä, joka melkein kaikki lähti kortisonilla. No, tuossa touko-kesäkuun aikana ihottuma palasi takaisin ja salakavalasti levisi ympäri kroppaa. Jotkut ihmiset pelottelivat sen olevan psoriasista, ja tulosta peläten lykkäsin lääkärille menoa. Elokuun aikana ihottuma levisi jo kasvoihinkin, huulet ja silmäluomet alkoivat olemaan kamalan näköiset, (muusta kropasta puhumattakaan) ja kutina alkoi olemaan sietämätöntä, joten nöyrästi puhelin kouraan ja aikaa varaamaan. Terveyskeskuksessa lääkäri epäili sen olevan psoriasista, mutta otti koepalan ja laittoi lähetteen ihopolille. Reilun viikon päästä tuli tuomio; yleinen ihotauti nimeltään punajäkälä. Kivi putosi hartioilta luettuani tietoa ko. taudista; paranee myös itsestään, ei ole siis elinikäinen.

Ihopolilla lääkäri vilkaisi ihottumaa, sanoi että ihan selvä tapaus, näkee katsomallakin mikä ihottuma on kyseessä. Mun kohdalla kuulemma tosi paha, normaalisti tulee vain esim. käsiin ja/tai nilkkoihin, tai limakalvoille. Mulla ihottumaa oli kaikkialla muualla, paitsi limakalvojen alueella. Tohtori tahtoi ottaa kuvat tietokantaa varten ja alettiin puhumaan hoidosta. Ensimmäinen vaihtoehto olisi ollut kortisoni(?) pillerit, mutta se ajatus hylättiin, koska ei saisi kuurin jälkeen tulla kahteen vuoteen raskaaksi, koska sikiöllä ei olisi mitään elinmahdollisuuksia. Päädyttiin valohoitoon, joka aloitettiin heti.

Kävin siis kaksi kertaa viikossa lääkekylvyssä ja valokaapissa hoitamassa itseäni. Ajat olivat tietenkin päivällä, joten melkein joka kerta mulla oli lapset mukana kun en lapsenvahtia saanut. Jerrystä oli onneksi paljon apua, hän viihdytti Sofiaa, jos neiti hermostui mun 10-15 minuutin kylvyn aikana. Myös hoitajista oli apua, ja nostan heille hattua kun eivät hermostuneet lasten lukemattomiin kysymyksiin. Ja lapset yllättivät mu täysin, osasivat joka kerta käyttäytyä, eivät riehuneet ja koskeneet joka tavaraan. Joko olivat mun seurana kylvyn vieressä tai leikkivä leikkipaikalla ja käyttäytyivä tosi hyvin.

Jotenkin nuo käynnit saivat väsyneeksi ja bloggaus oli viimeisenä mielessä. Iho oli herkkä kortisonivoiteen jäljiltä ja kuiva valokaapin jälkeen. Mielikin oli hieman kireä joinain päivinä bussikuskien tai kanssa-matkustejien takia (tarvitseeko siinä hajuvedessä uida?!).
Eilen oli viimeinen hoito ja helmi-maaliskuussa lääkärille kontrollikäyntiin. Kuvia mulla ei ole näyttää, yritin mahdollisimman paljon piilotella ihottumaa kuvissa. Ainoat kunnon kuvat siitä ovat lääkärillä. Nyt muualta on lähtenyt, jaloista löytyy vielä laikkuja, mutta ovat parempaan päin ja ns. "vanhoja".

Tulipa pitkä selostus. Myöhemmin lisää meidän muita kuulumisia.
Pahoittelen laatua. Minä ja ah-niin-ihana sairaalan aamutakki.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti