Tässä olen minä neljän lapsen jälkeen, tänä aamuna kuvattuna. Keskellä vatsaa näkyy helmikuussa tehdyn hätäsektion arpi, jonka ansiosta maha on epämuodostunut. Raskausarpia löytyy niin vatsasta, rinnoista kuin reisistäkin. Rinnat ovat aikaa sitten kadottaneet terhakkuutensa imetysten seurauksena. Selluliittia ja rasvaa siellä ja täällä.
Ennen lapsia olin aina ollut se ystäväpiirin "isoin". Olen katsellut vanhoja kuviani jälkeen päin ja todennut etten edes ollut iso, olin vain hieman kurvikkaampi ja muut olivat jenkkiläisittäin kokoa 0.
Ensimmäisessä raskaudessa painoa tuli 37,5kg lisää (!!). Neuvolatäti ei tähän halunnut uskoa, vaan asetti lähtöpainoksi hieman korkeamman luvun, mutta kyllä, melkein neljäkymmentä kiloa tuli.
Seuraavan raskauden alkaessa oli edellisiä kiloja vielä jäljellä, joten lisäkiloja tuli hieman maltillisemmin, vain 24kg, mutta turposin joka suuntaan. Tuntui, että kaikki muukin kasvoi mahan kanssa samaan tahtiin. Kolmannen raskauden aikana paino nousi 18kg ja viimeisimmän aikana 20kg.
Olen aina ollut epävarma itsestäni, ehkä juurikin siksi että ympärillä on ollut vain mallivartaloisia. Nykyään ystäväpiiriini kuuluu itseäni vanhempia, synnyttäneitä naisia joilta olen oppinut tervettä hyväksyntää itseäni kohtaan. Mitä sitten, jos siellä täällä on ylimääräistä? Olen nainen, en enää pieni tyttö. Arvet eivät ole minua haittannut, pidän niitä "kunniamerkkeinä", olenhan saanut ne odottaessani maailman tärkeimpiä ihmisiä.
Olen aina ollut huono liikkumaan yksin. Nautin reippaista kävelylenkeistä, mutta yksin en saa itseäni liikkeelle. Sain kahden viimeisen raskauden aikana raskausdiabetes-diagnoosin. Tästä johtuen minun täytyy aloittaa säännöllinen urheilu, en halua sairastua 2-tyypin diabetekseen. Siksi salille menoa olenkin suunnitellut. Eikä kunnon kohottaminen ole ollenkaan pahitteeksi muutenkaan. Jos rasvaa sattuu palamaan samalla, en pane sitä pahakseni. Silti, tässä olen, tämän projektin ansiosta hieman itsevarmempana.
Upeaa, olet aivan uskomattoman upea ja rohkea! Kiitos kun lähdit mukaan ja jaoit tämän!!
VastaaPoistaKiitos itsellesi kun haastoit :)
PoistaHienoa kun jaoit tarinasi! :) Omakin suhtautuminen vartalooni on muuttunu raskauden myötä! - Sanni
VastaaPoistaHienoa kuulla :) ja kiitos itsellesi kommentista
PoistaHieno kun osallistuit tähän tärkeään haasteeseen! Kaunis kuva sinusta :)
VastaaPoistaOlen ahminut kaikki kuvat kauniista naisista jotka haasteeseen ovat osallituneet, äideistä elämän merkkeineen. Tämän kuvan kohdalla aivan pysähdyin, sulla on mun maha! :) Minulle on tehty kolme sektiota pystyyn ja mahani on juuri saman näköinen kuin sinun tässä kuvassa. Hämmästyttävää ja ihanaa! Kaikki muukin kertomasi täsmää hyvin minuun, raskausarpia ja liikuntajuttuja myöten. Olen jo oppinut tykkäämään itsestäni tällaisena, vaikka ei se helppoa ole ollut eikä ole aina vieläkään. Mutta onko typerämpää kuin kuluttaa aikaansa ulkonäön murehtimiseen ja huonommuuden tunteeseen, kun on niin paljon helpompi olla hyväksymällä itsensä. Sillä jokainen on kaunis ja mikä onkaan kauniimpaa kuin lasten muokkaama äidin maha <3 Mukavaa kuulla että sinäkin olet alkanut hyväksymään itsesi paremmin kuin nuorempana, toivon että näin kävisi ihan kaikille naisille :)
Hieno kuulla, täysin samaa mieltä kanssasi.
PoistaItsekin ahmin kaikki tarinat liikutuksen kyyneleet silmissä.
Kiitos tästä kommentista, piristi aamua :)
Kyllä tässä alkaa pikkuhiljaa itseään hyväksymään tälläisenä; pehmeänä, pyöreänä, naisellisena. Välillä tietenkin on päiviä kun oma peilikuva vain kiukuttaa, mutta suurimman osan ajasta olo on hyvä, tää on mun kroppa :)
PoistaKiitos tästä tarinasta. Minullakin on samanlainen hätäsektio-arpi, itse asiassa ensimmäistä kertaa näen samalla lailla muotoutuneen vatsan sektioarven kanssa, sellainen vähän eriparinen hymynaama :) Se muistuttaa esikoisesta ja myös siitä, että kaikki olisi voinut mennä pahasti pieleen, mutta ei mennyt, vaan tuloksena on maailman ihanin pieni poika! Sitä mietin, jos arpi joskus kismittää :)
VastaaPoistaSamaa itsekin mietin, jos arpea ei olisi, ei olisi tuota pientä neitiä tässä maailmassa :)Hymyillään siis mahojemme kanssa :)
PoistaKirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaMarjut, oot mahtava <3
VastaaPoistaKiitos, itsekin olet <3
PoistaOlet todella rohkea ja kaunis!
VastaaPoistaKiitos samoin. Upeaa että sinäkin osallistuit haasteeseen :)
Poista