Ajattelemisen aihetta

Heräsin tänään aamulla normaalia aikaisemmin eikä uni tullut enää silmään (ollut muutenkin hieman univaikeuksia tässä viime aikoina). Päätin avata telkkarin ja nauttia hetken hiljaisuudesta ennen kuin lapset heräävät. Viasat film -kanavalta tuli elokuva, jota jäin pienessä horroksessa tuijottamaan.

Hetken päästä mulla jo valu kyyneleet silmissä. Elokuva oli nimeltään Cyberbully.  Mä en tiedä mikä iski, mua ei oo pahemmin netissä kiusattu, eikä mun tuttujakaan sen enempää, mitä nyt joitain pieniä juttuja, mutta ne on loppunut pian ja unohdettu. Mutta kun katsoin tätä elokuvaa, itkin melkein koko ajan.
Teki pahaa päähenkilön takia. Teki pahaa katsoa kuinka huono sen oli olla, kuinka se lopulta päätti yrittää riistää henkensä kun ei jaksanut enää.
Kuinka moni teistä miettii mitä kirjoittaa toisille netissä? Kuinka helppoa onkaan arvostella anonyymisti. Haukkua, moralisoida, kritisoida.. Itse yleensä luen vain näitä ilkeitä kommentteja eri keskustelupalstoilla, harvemmin jätän vastaamatta mihinkään muutenkaan.
Nykyään tuntuu olevan suurempi kynnys kehua toisia kuin haukkua. Mutta miksi? Saavatko nämä haukkujat itselleen paremman olon siitä, että saavat muut tuntemaan olonsa huonommaksi? Mä oikeasti haluaisin tietää.

Kuinka moni päätyy päättämään elämänsä, koska ei jaksa enää kiusaamista? Ajattelevatko kiusaajat tätä? Tuskinpa. Eräs mulle hyvin läheinen henkilö oli ala-asteen lopulla ja yläasteella koulukiusattu. Koulusta ei ollut mitään apua, opettajat vain sulkivat silmänsä. Kiusaajien vanhemmat vain totesivat, että "ei meidän lapsi sellaista tee!". Ei ne lapset ole niin viattomia, mitä esittävät. Nykyään lapset ovat itse asiassa entistä julmempia, kiusaaminen voidaan aloittaa mistä vain: nimi on erilainen, on tukevampi, hiustyyli on erilainen, vaatteet eivät ole uusinta muotia, jne jne.
Tässä tapauksessa kiusaaminen onneksi saatiin loppumaan tarpeeksi ajoissa.
Mä olen luvannut, että teen mitä vaan, etteivät mun lapset ala kiusaajiksi. Itse oon ollut aika pitkälti kaikkien kaveri, olen tullut kaikkien kanssa toimeen (paria poikkeusta lukuun ottamatta) ja toivon lasten seuraavan mun jalanjäljissä.

KUVAT BY GOOGLE. Molemmat elokuvasta Cyberbully.