Viikonloput

Viikonloput.. Mulla on niihin viha-rakkaussuhde. Toisen odottaa niitä aina malttamattomina, mä taas voisin välillä jättää väliin.

Onhan se kiva, että viikonloppuisin saa levätä enemmän, mun annetaan nukkua yleensä pidempään, muutamia poikkeuskertoja lukuunottamatta.
On myös kiva, että Jukka on kotona koko päivän ja yleensä saa siivottua koko kämpän kerralla ja tehtyä keskeneräisiä hommia.
Kuitenkin viikonloput tuntuu yksinäisiltä. Kaverit käy juhlimassa ja näkevät toisiaan, mä istun kotona. Olisi kiva nähdä ystäviä myös niin, etteivät lapset olisi mukana. Saisi rauhassa vaihtaa kuulumisia ja olla vain. Lasten kanssa kun ympärillä on koko ajan meteliä ja jossain vaiheessa alkaa kyselyt "koska mennään kotiin?!".
Välillä sitä yrittää järjestää jotain pieniä illanistujaisia tms, mutta harva tulee paikalle.

Ennen nautin viikonlopuista enemmän, silloin kun lähdettiin Tampereen ympäristöön moikkaamaan kavereita. Sai rauhassa istua iltaa ja höpistä. Nykyään ei enää paljon käydä, Jukkaa kun kyllästyttää se, että me käydään aina siellä ja kukaan ei koskaan tule tänne päin. Enkä mä tällä hetkellä viihtyisikään niin paljon, siellä iltoihin kun aika pitkälti kuuluu monille tuttu Herra Alkoholi.

En siis aina oikein tiedä mitä pitäisi ajatella kun viikonloppu alkaa, olenko iloinen vai tekeekö mieli kaivautua peiton alle ja pysyä siellä. Viikonloppuisin tuntuu, että vieraannun kaikista, kaikilla kun on omat menonsa ja siten omat sisäpiirin juttunsa ja tuntuu, etten tiedä asioista oikeastaan mitään, harva kertoo mitään sen jälkeen, tulee ulkopuolinen olo.
Enkä halua nyt valittaa, kyllä mä kavereita myös viikonloppuisin näen, aika harvoin vain. Useimpien seura kun koostuu aikaisemmin mainitusta Herra Alkoholista. Jessican kanssa vietettiin rauhallista iltaa perjantaina; saunottiin, syötiin, katseltiin telkkaria, vaihdettiin kuulumisia ja maalailtiin mun mahaa. Ja perjantaina olisi tarkoitus ottaa uusiksi. Kivaa vaihtelua viikonloppuihin, ei aina jaksaisi olla kotona kun silloin tulee katseltua nurkkia ja koko ajan mielessä, että pitäisi siivota tms, mikä ei taas innosta, sitä saa tehdä arkisin ihan tarpeeksi. Ja kun arkisin tulee oltua kotona muutenkin melkein koko ajan. No, piakkoin pikkuinen nyytti syntyy ja sitten saa viettää aikaa tutustuen häneen ja ehkä saadaan välillä vieraita jotka haluavat nähdä pienen.

Minä viikonloppuisin:

Kuva TÄÄLTÄ