Vaikka kuinka yritän mennä ajoissa nukkumaan, se menee samalla tavalla kuin esim. facebookissa kiertävässä kuvassa eli; ADHD iskee väliin aina kun yritän nukahtaa, ja kaikki menee kutakuinkin: yksi lammas, toinen lammas, lehmä, kilpikonna, vaarilla oli saari, heeii Macarena. Joka ilta. Vaikka väsyttäisi kuinka paljon vaan, kun sänkyyn menen, alan levottomaksi ja voin pyöriä kolme tuntiakin ennen nukahtamista. Kummasti kaikki asiat tulee mieleen vasta siellä sängyssä. Joskus pomppaan ylös etten pidä Jukkaakin hereillä..
Silti, joka kerta kun valvon pitkään, huomaan aamulla että se oli tooooosi huono idea. En oo muutenkaan aamu-ihminen. Vihaan herätyksiä. Varsinkin kun Erin on isäänsä tullut ja pomppaa välillä kukonlaulun aikaan ylös. Jerry oli myös ennen, mutta nykyään nousee Erinin kanssa samoihin aikoihin ja kömpii mun viereen jatkamaan unia. Eetu on aina ollut samanlainen kuin mä, nukkuisi varmaan iltaan asti jos annettais. Mutta Erin, äh, ymmärrän jos haluu herätä aikaisin, mutta mikä ihme siinä on, että tarvitsee käydä tönimässä mua vaikka voisi leikkiä rauhassa omassa huoneessa?
Onneksi mulla on ihana rakas joka piristää mun aamuja, kahvinkeitin meinaan <3 Mitä mä tekisinkään ilman tuota hengenpelastajaa?
Oi rakas MoccaMasterini, emmehän eroa pitkään aikaan? Jos lupaat palvella minua vielä pitkään, lupaan minä puolestani kysyä lääkäriltäni, voiko minulta poistaa hieman verta, joka vie tilaa kofeiinilta.
Mä olen kyllä juuri sellainen ihminen, että mulle ei kannata puhua ennen kuin oon saanut ainakin kupillisen aamukahvia. Oon kuin äreä luolasta kesken unien herätetty peikko, sekä mielialalta että ulkonäöltänikin.
Nyt menen hakemaan aviomiehestäni uuden kupillisen ja näin ollen toivotan teille hauskaa päivää. Yöapina kuittaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti