Eilen

Aloitin ikuisuusprojektin; aloin kutomaan monen vuoden tauon jälkeen. Hain eilen äitiltä lankaa ja puikot ja nyt yritän saada lapsille tehtyä kaulahuivit, sen jälkeen voin siirtyä johonkin vähän haastavampaan ja yrittää tehdä Lanalle villasukat. En edes muista koska olen viimeksi kutonut, ehkä Eetua odottaessa!? Oli hieman silmukoiden teko karannut mielestä ja kerran menetin hermni, purin ja aloitin alusta. Ja muutaman kerran meinasi silmukka lähteä karkuun, sain sen sentään kiinni pakomatkaltaan ja palautettua muiden joukkoon.
Kuinkakohan kauan noita huivejakin teen, päivisin kun on kolme innokasta käsiparia auttamassa ja iltaisin neljä karvaista tassua käy taistelemassa pahoja puikkoja vastaan, tietenkään unohtamatta lankaa, joka voi hyökätä yllättäen ja täytyy siis eliminoida. Hetken aikaa kun tönin Safia pois, niin tajusi puolentunnin ajan olla tulematta pelastamaan äitiä kamalalta lankakerältä ja sen apureilta, ilkeiltä puikoilta.


Eilen päätettiin lasten kanssa leipoa enon syntymäpäivän kunniaksi. Pienen tuumaustauon jälkeen lapset päättivät, että tehdään vaaleanpunaisia pullia. Taikinan kohoamisen jälkeen lykkäsin pienet kasat taikinaa jokaisen lapset eteen ja eikun pyörittelemään voisilmäpullia. Pojat olivat yllättävän yhteistyökykyisiä ja kiltisti tekivät mitä oli pyydetty. erin taas yritti vaivihkaa syödä taikinaa. Hellyin ja annoin lapsille luvan hieman myös maistella, itsekin natiaisena olin aina suupielet taikinassa. Sai Erinkin lopulta tehtyä muutaman pullan.
Tehtiin me myös korvapuusteja, mä kaulin, voitelin ja sotkin sokeri-kaneli -seoksella. Lapsille jäi koristelu. Päätettiin laittaa raesokerin tilalle nomparelleja, joita meiltä löytyy useassa eri värissä. Niitä taisi tosin suuhun mennä enemmän kuin pullien päälle.
Keittiö oli erittäin kauniin näköinen kun leipomiset oli tehty valmiiksi. Ei auttanut muu kuin ottaa siivousvälineet kauniiseen käteen ja siivoamaan.

Kun Jukka pääsi töistä, lähdettiin kaupan kautta äitille lanka- ja puikkovarkaisiin. Vietiin muutama pullakin mukanamme ja hyvin näytti maistuvan. Äitiltä suunnattiin pullien kanssa Miikkan luokse synttärikahville.
Illalla pääsinkin tuon projektin kimppuun. On hirveä into tehdä kaikkea käsillä; siis askarrella, kutoa, aloittaa lahjojen tekeminen jne. En tiedä mitä mistä tämäkin innostus on taas tullut, aina välillä tulee luova-olo ja kasaan itselleni monta tee-se-itse -hommaa.
Huomenna ajattelin suunnata lankaostoksille, tarjoustalossa kun kuulemma on Seitsemän veljestä -lanka tarjouksessa.

Ainiin, sain mä eilen ihanan viestinkin, Pertsan (siis Jukan parhaan ystävän) ja Ninan yhteisen pikkuisen  ultrakuvan (niskaturvotus ultrasta). Tästä pienestä tulee Jukan kummilapsi ja ehkä myös mun, ainakin ollut sellaista puhetta. Saisin toisen kummilapsen <3 Ja vaikkei musta kummia tulisikaan, niin oon tosi iloinen Pertsan ja Ninan puolesta, Pertsalle pienokainen kun on ensimmäinen lapsi ja on halunnut lasta jo pitkään.